perjantai 14. marraskuuta 2014

Käsi- ja taideteollisuusalan markkinointi ja hinnoittelu

Viime aikoina olen keskustellut koulussa ja ystävieni kanssa käsitöiden hinnoista ja käsityöalojen palkoista ja ylipäänsä koko alan kannattavuudesta. Että voiko sillä elää ja ostaako kukaan tuotteita jos ne on hinnoiteltu niin että se elättää. Yleisesti tuntuu olevan voimassa sellainen ajatus, että toiminta ei ole kannattavaa, eikä kukaan voi saada toimintaa kannattavaksi, vaan käsityöläisammatti tarkoittaa että samalla sitoudut elämään kituuttaen ja tekeväsi työtä puoli-ilmaiseksi vain koska sinulla on niin suuri tarve toteuttaa itseäsi ja luoda ihmisille ihania asioita.

Mutta onko se joku ihme? Itse en ainakaan enää ihmettele sitäkään vertaa miksi jotkut eivät saa bisnestään kannattamaan.

Olimme siis tänään Tampereen Kädentaito-messuilla. Piti blogata messuista. Piti kuvata ja kertoa mielipiteitään ja ja ja. Mutta sepä ei ollutkaan ihan niin helppoa.


 Sen lisäksi että joka puolella oli kylttejä: "Kuvaaminen kielletty ilman näytteilleasettajan lupaa", niin keskustelu näytteilleasettajan kanssa meni suurinpiirtein näin:

*minä:Saako tuotteita kuvata ja laittaa opiskelubogiin?
näytteilleasettaja: Ei.*
toista *-* kymmenen kertaa

Meni vähän tunteisiin, arvaatte varmaan.
Viis ilmaisesta mainonnasta ja kehuista internetissä, viis suosituksista ja julkisuudesta.

"Minä olen itse nämä keksinyt ja omin pikku kätösin valmistanut ja näistä ei saa ottaa kuvia, eikä varsinkaan laittaa niitä internetiin. Minä pidän näitä mieluummin komerossa ja kituutan ilman rahaa. Kun ei käsityöalalla voi tienata. Eikä pärjätä. Eikä varsinkaan kukaan maksa villasukista 15 euroa enempää." 

(Ja tämä väite on muuten ihan totta, senkin näin omin silmin tänään, kuinka mummot lähtivät puhisten mennessään, että olisi pitänyt ostaa villasukat sieltä jostain missä olivat aiemmin käyneet, kun siellä oli maksanut vain viisi euroa pari!!! Siis viisitoista euroa oli liikaa. Palmikkoneulotuista villasukista. Novitan perusperusperus sukkalanka Seitsemän veljestä maksaa 4,50e/150g. Astetta hifimpi versio samasta langasta seepran värisellä raidoituksella maksaa  normaali hintaan 10,90e kerä. Haloo!!!)

Villasukkien hinnoittelusta löytyy tosi hyvä kirjoitus täältä.
Ja toisenlaisen käsityön hinnasta täältä. Ja ajatelkaa, edes näin kalliilla jälleenmyyntihinnalla Uhanan toiminta ei ole kannattavaa. Että mietitäänpä nyt hetki mitä olisinkaan valmis maksamaan siitä suomalaisesta käsityöstä.

Ja sitten tämä tuotteiden kuvaaminen. Ihan totta hei. MItä ihmiset pelkäävät? Sitäkö että joku kopioi heidän tuotteitaan? Miettikää nyt mitä olisi tapahtunut jos Hesburger aikoinaan olisi kieltänyt asiakkaitaan kertomasta muille. Tai Rovio. Älkää vaan kertoko kenellekään että tää on hauska peli. Tai jos H&M lopettaisi kadunvarsimainokset ja postimyyntikuvastot. 

Näkeehän nyt jokainen mitä siellä hampurilaisen välissä on. Ja voi ihan vapaasti tehdä kotonaan ihan just sellaisia hampurilaisia kuin tahtoo. Samanlaisia kuin Hesellä tai sitten erilaisia. Ja ihan jokainen voi käydä katsomassa millätavalla H&M:n vaatteet on ommeltu. Ja sitten tehdä kotona samanlaisen. Tai erilaisen. Ihan joka tapuksessa jotkut kuitenkin osaavat tehdä saman asian itse. Halvemmalla. 

Mä todellakin toivon että joku selittäis mulle tän niin että mäkin ymmärrän, että mistä tässä oikein on kyse..

Mutta niin. Tampereen kädentaitomessut. Mahtava paikka kaikenkaikkiaan, ja aivan ihania tuotteita pullollaan. 


Ja uskottekos tätä; jotkut näytteilleasettajat löytyy ihan facebookistakin! 

Niinkuin nyt vaikka Pisama Design:




Noita etualalla näkyviä keltaisia rusettimekkoja oli pakko ostaa ihan kaksin kappalein.. :)

Ihania laukkuja; SpoiledRecords ja Roosa B. design:




Ja ihan mielettömän hienoja turkulaisia eläinaiheisia pussukoita Joutomaalta:



-Hanna-Kaisa-



sunnuntai 9. marraskuuta 2014

ThingLink, Pinterest, iMovie, Illustrator, mitä näitä nyt on...

Monenlaista ollaan opeteltu ja kokeiltu koulussa tähän mennessä ja minunkin tietotekniset kykyni ovat pompsahtaneet ihan toisiin ulottuvuuksiin jo 12 viikossa. Apua, miten nopeasti voi kolme kuukautta vierähtää pienen ihmisen elämässä!

Mutta siis.. kouluun mennessäni osasin käyttää Officea auttavasti (eli pelkkää Wordia) ja sähköpostia. Niin ja olihan mulla facebook tunnukset. Nyt on hallussa lisäksi Photoshop, Illustrator ja iMovie sekä löytyy tilit Pinterestiin, ThingLinkiin, Bloggeriin ja Instagramiin. Huh!

ThingLinkiä ja Pinterestiä olimme oikein esittelemässä koko luokan voimin Kiltakoulujen seminaarissa Hämeenlinnassa.

Tässä esimerkkinä ThingLink kuva meidän tekstiilitulostimesta, johon on liitetty erilaisia tiedostoja tuomaan lisäinfoa kyseisestä laitteesta ja sen toiminnasta.






-Hanna-Kaisa-

Tilakuvia


Koulussa harjoiteltiin taas tilakuvien tekoa...
Käsin piirtäminen on vielä aavistuksen sujuvampaa kuin Illustratorilla, mutta kyllä se tietokonekin alkaa pikku hiljaa toimia niin kuin haluaisin...







-Hanna-Kaisa-

maanantai 27. lokakuuta 2014

Markkinointivallankumous!

Saimme muutama viikko sitten tehtäväksi hankkia käsiimme jokin markkinointia käsittelevä kirja ja esitellä se luokassa. Kuten arvata saattaa, kaikkien ensireaktio oli;  Eiih, onko pakko, se on niiiin tylsää!

Opettaja suositteli hankkimaan jonkin Jari Parantaisen teoksen, joita on esimerkiksi
Sissimarkkinointia
Pölli tästä
Tuotteistaminen ja 
Gurumarkkinointi
(viimeisin on kirjoitettu yhdessä Antti Apusen kanssa)

Noh, eihän siinä auttanut muu kuin lompsia kirjastoon ja katsoa mitä olisi saatavilla.. Sain käsiini kaksi teosta; Gurumarkkinointia ja Tuotteistaminen ja aloin kahlata niitä läpi.


Yllätys oli suuri, kun huomasin etteivät nämä kirjat olleetkaan tylsiä, vaan suorastaan provokatiivisia ja erittäin mielenkiintoisia. Tosin Gurumarkkinoinnin kannessakin lukee että Keittiöpsykologiaa insinööreille,  joten joku olisi voinut vaikka aavistella otteen olevan hieman rennompi kuin perinteisessä markkinointia käsittelevässä oppikirjassa...

"Insinöörin menestys ei riipu siitä, miten hyvä hän todella on. 
Pelin ratkaisee se, miten hyvin hän osaa kertoa, miten hyvä hän on."
-tässäpä vielä hieman treenattavaa...

Kirjassa kerrotaan muun muassa haloilmiöstä, eli siitä kuinka yleisvaikutelma peittää todelliset ominaisuudet alleen. Näin ollen alennusmyynnistä ostettu älyjuoma ei vaikutakaan, viinin makunautinto määräytyy hintalapun mukaan, sää vaikuttaa pörssikursseihin ja painava tuote tuntuu kevyttä laadukkaammalta.
-hmm, eli ei muuta kuin myymään kalliita tuotteita auringonpaisteeseen ja jollakin painavalla täytettynä.

Kirjaa oli verrattain helppo lukea ja vaikka moni asia oli jo entuudestaan tuttua, oli oivaltavaa käsitellä niitä tässä yhteydessä. Montaa asiaa tulee tietysti tehtyä jo ihan alitajuisestikin, mutta omista ja varsinkin asiakkaiden vaikuttimista on hyvä olla kartalla jos aikoo tällä (tai millä tahansa muulla) alalla menestyä..

Tuotteistaminen-kirjassa Parantainen antaa ohjeita siitä, kuinka rakentaa palvelusta tuote 10 päivässä. Tuotteistamista tarvitaan siihen, että saa oman palvelubisneksensä erottumaan muista ja jotta toiminta olisi sujuvaa eikä riippuvainen yhdestä kaiken osaavasta superihmisestä. Mitäs sitten tapahtuu jos tämä superosaaja vaihtaakin työpaikkaa tai sairastuu? Hyvin tuotteistettu palvelu pystyy jatkumaan hyvän dokumentaation ja monistumiskykynsä ansiosta.

Hyvin tuotteistettu palvelu on helpompi ostaa, ominaisuuksiltaan vahvempi, tehokkaammin myytävissä ja markkinoitavissa sekä helpommin monistettavissa kuin pelkkä palvelu.

Luin kirjat juuri oikeassa järjestyksessä, sillä Gurumarkkinointi oli suorastaan sarkastinen kuvaus asiakkaan käyttäytymisestä, joka antoi hyvän alkuinnostuksen aiheeseen. Kun näin oli saatu heräteltyä mielenkiintoni, eteni seuraava teos käytännön tasolle, kuinka palvelua oikein tuotteistetaan. Eli myyntipuheet upposivat tässäkin tapauksessa, mielenkiintoinen tarina toimii paljon paremmin kuin tilastot ja faktat. Onkin tutkittu, että 63% yleisöstä muistaa esityksen tarinat, mutta vain 5% pystyy palauttamaan mieleensä tilastofaktaa.

Niin. Että sellaista tällä kertaa.

-Hanna-Kaisa-












torstai 9. lokakuuta 2014

Avoimet ovet ovat jo sulkeutuneet...

Huh heijaa että on ollut kiirettä viime aikoina!


Meillä on ollut koulussa eilen ja tänään avoimet ovet ja noin tuhat yhdeksäsluokkalaista Salosta, Halikosta, Paimiosta, Perniöstä, Somerolta, Kemiönsaaresta ja Karjaalta ovat käyneet tutustumassa Salon ammattiopiston koulutustarjontaan. Siis tuhat yhdeksäsluokkalaista, oikeasti?!?


Aloitimme valmistelut jo pari viikkoa sitten ja suunnittelimme minkälaisia tekstiilejä laitamme esille. Osa esilläolevista töistä on edellisten opiskelijoiden tekemiä, 
osan valmistimme itse tätä tapahtumaa varten.
Tottakai myös tilat piti maalata vieraita varten
ja saimmekin iloisia värejä entisten valkoisten seinien tilalle...



Todistusaineistoksi jäi pelkästään käsineet,
 uudistuneista tiloistamme päivityskuvia ehkä myöhemmin..


Jakauduimme pienempiin ryhmiin, ja jaoimme vastuualueet.
Osan vastuulla oli tilojen ja toiminnan esittely ja tapahtuman juontaminen, 
osa keskittyi tilojen somistamiseen ja tuotteiden esillepanoon ja
 osa alkoi tehdä banderollia, johon kaikki tutustujat saavat osallistua.

Itse kuuluin tähän viimeiseen ryhmään, eli valmistimme  7,5 metriä pitkän banderollin, johon jokainen kävijä sai jättää oman merkkinsä. Kankaassa lukee keskellä SISUSTUSTEKSTIILI, jotta voimme hyödyntää sitä jatkossa erilaisissa tapahtumissa. Lisäksi teimme siihen hieman taustaa, jota kävijöiden on sitten helppo täydentää.

Ensin ajattelimme, että kangas on niin valtava, ettei siihen ole kovin helppoa maalata käsin niin isoja kirjaimia. Mietimme miten se olisi helppoa ja nopeaa tehdä, mutta kuitenkin sen täytyisi olla hieno!
Graffitti. Sehän olisi hieno! Ja hauska tehdä. Ei muuta kuin lähdimme etsimään koulun varastoista spraymaaleja. No löytyihän niitä, mutta miten tämän pullon saa auki?!? :D




Okei, se oli vain tämä yksi pullo, joka oli muutenkin rikki ja typerän värinenkin... Muut aukesivat ja toimivat niin kuin pitikin. Sitten kangas aitaan kiinni ja koemaalaamaan!




Sepä oli niin hauskaa puuhaa että muutkin tulivat kokeilemaan!



Hauskaa se oli, mutta ei siitä ehkä ihan yhtä hieno tullut kuin "oikeista graffiteista"...
Niinpä mietimmekin, pitäisikö kuitenkin se tehdä perinteisemmillä kankaanpainomenetelmillä kuin spraymaalilla. Mittasimme kirjainten kokoa ja olimme merkitsemässä niitä teipein kankaalle painopöydän päällä ja jotenkin se alkoikin tuntua taas luontevammalta paikalta. Päädyimmekin siis tekemään sabluunat kirjaimille ja töpöttelimme ne tavallisella mustalla painopastalla.






Tulee aika hieno, eikö vain?!


Valmistimme tapahtumaa varten myös kymmenen seulaa.




Kyllä siihen väriä saatiin aika lailla vaikkeivat ihan kaikki kävijät osallistuneetkaan...
Aika hulinaa oli, mutta meidän ryhmä teki sen verran hyvää yhteistyötä että nyt voidaan kaikki taputtaa itseämme selkään. 
Tap tap.
 Noin. 
Nyt vedän villasukat jalkaan ja menen sohvalle juomaan teetä kynttilänvalossa...


Hyvää Yötä!

-Hanna-Kaisa-

tiistai 16. syyskuuta 2014

Tattadaa! Ensimmäiset tuotteet valmiina!!

Nyt on koittanut suuri hetki ja olen saanut valmiiksi ensimmäiset tuotteeni! 
Tyynyliinoja valmistui kokonaiset kolme kappaletta, jospa nyt muistaisin miten piilovetoketju tehdään.. ;)

 Ensimmäinen on tehty paksulle mustalle puuvillalle ja tämä onnistui tosi hyvin.

 Toinen on tehty ohuemmalle mustalle puuvillalle, tässä vetoketjuun tuli pieni fiba, 
joka ei kuitenkaan vaikuta tyynyn käyttöominaisuuksiin. 
Virhe ei ollut kovin suuri, sillä opettaja joutui selittämään useamman kerran ennen kuin edes ymmärsin mitä olin tehnyt väärin.

 Sitä varten oli pakko tehdä vielä kolmaskin, 
jotta saisin vetoketjun laitettua vimosen päälle. 
Itse en kauheasti välitä tästä harmaalle puuvillakankaalle painetusta violetista kuviosta.
(Jostain syystä tämä ja kaksi muuta kuvaa kiepsahtivat pystyyn siirtäessäni kuvia, 
enkä nyt saa niitä käännettyä, mutta koittakaa kestää..)

Ja täytyyhän jokaisella itseään arvostavalla tekstiiliartesaanilla olla Pussukka tuotevalikoimissaan.


Tämä kyseinen yksilö sisältää kaksi sisätaskuakin, jee!


Ja vielä piti kokeilla keittiöpyyhkeenkin tekemistä. 
Kanttinauhaa ei kotoa löytynyt, joten taittelin kankaanpalan nelinkerroin 
ja huolittelin sen reunat saumurilla. 
Näin syntyi kulmalenkki, joka oikeastaan näyttää aika hauskalta.


Huomenna on tämän jakson viimeiset ompelutunnit 
ja siellä viimeistelen tämän pioni-kassin. 
Maanantaina kokeilimme tekstiilitulostinta ja printtasin sillä pionikuviotani puolipellavalle.
Hieno siitä tuli, vaikka värit näyttävätkin vähän eriltä kuin tietokoneen näytöllä.



-Hanna-Kaisa-

maanantai 15. syyskuuta 2014

Habitare 2014


Kävimme koulun kanssa Habitare 2014
 Huonekalu-, sisustus-, ja designmessuilla perjantaina 12.9.


Marimekko


Habitare MayDay-suunnittelukilpailu; Keinu

Trash Design




Lundian messuosasto erottui joukosta






Loviisan Aitta

ValoLight-osastolta

Antiikkiosastolla entisöintiosasto

Retrosiskon värikäs koju antiikkiosastolla sai hymyn huulille

Marimekon Unikkko-kuosin ihana retroväri

Lisää Trash Designia

Ullakko

Rantakoski Designs, kasvokuvat etsattu froteepyyhkeisiin

Nunnauunin messuosasto, ihanat värit ja aivan mahtavat lintuprintit!


 Kangastus

 Eurokangas

Polkka Jam