Käsi- ja taideteollisuusalan markkinointi ja hinnoittelu

Viime aikoina olen keskustellut koulussa ja ystävieni kanssa käsitöiden hinnoista ja käsityöalojen palkoista ja ylipäänsä koko alan kannattavuudesta. Että voiko sillä elää ja ostaako kukaan tuotteita jos ne on hinnoiteltu niin että se elättää. Yleisesti tuntuu olevan voimassa sellainen ajatus, että toiminta ei ole kannattavaa, eikä kukaan voi saada toimintaa kannattavaksi, vaan käsityöläisammatti tarkoittaa että samalla sitoudut elämään kituuttaen ja tekeväsi työtä puoli-ilmaiseksi vain koska sinulla on niin suuri tarve toteuttaa itseäsi ja luoda ihmisille ihania asioita.

Mutta onko se joku ihme? Itse en ainakaan enää ihmettele sitäkään vertaa miksi jotkut eivät saa bisnestään kannattamaan.

Olimme siis tänään Tampereen Kädentaito-messuilla. Piti blogata messuista. Piti kuvata ja kertoa mielipiteitään ja ja ja. Mutta sepä ei ollutkaan ihan niin helppoa.

 Sen lisäksi että joka puolella oli kylttejä: "Kuvaaminen kielletty ilman näytteilleasettajan lupaa", niin keskustelu näytteilleasettajan kanssa meni suurinpiirtein näin:

*minä:Saako tuotteita kuvata ja laittaa opiskelubogiin?

näytteilleasettaja: Ei.*

toista *-* kymmenen kertaa

Meni vähän tunteisiin, arvaatte varmaan.

Viis ilmaisesta mainonnasta ja kehuista internetissä, viis suosituksista ja julkisuudesta.

"Minä olen itse nämä keksinyt ja omin pikku kätösin valmistanut ja näistä ei saa ottaa kuvia, eikä varsinkaan laittaa niitä internetiin. Minä pidän näitä mieluummin komerossa ja kituutan ilman rahaa. Kun ei käsityöalalla voi tienata. Eikä pärjätä. Eikä varsinkaan kukaan maksa villasukista 15 euroa enempää." 

(Ja tämä väite on muuten ihan totta, senkin näin omin silmin tänään, kuinka mummot lähtivät puhisten mennessään, että olisi pitänyt ostaa villasukat sieltä jostain missä olivat aiemmin käyneet, kun siellä oli maksanut vain viisi euroa pari!!! Siis viisitoista euroa oli liikaa. Palmikkoneulotuista villasukista. Novitan perusperusperus sukkalanka Seitsemän veljestä maksaa 4,50e/150g. Astetta hifimpi versio samasta langasta seepran värisellä raidoituksella maksaa  normaali hintaan 10,90e kerä. Haloo!!!)

Villasukkien hinnoittelusta löytyy tosi hyvä kirjoitus täältä.

Ja toisenlaisen käsityön hinnasta täältä. Ja ajatelkaa, edes näin kalliilla jälleenmyyntihinnalla Uhanan toiminta ei ole kannattavaa. Että mietitäänpä nyt hetki mitä olisinkaan valmis maksamaan siitä suomalaisesta käsityöstä.

Ja sitten tämä tuotteiden kuvaaminen. Ihan totta hei. MItä ihmiset pelkäävät? Sitäkö että joku kopioi heidän tuotteitaan? Miettikää nyt mitä olisi tapahtunut jos Hesburger aikoinaan olisi kieltänyt asiakkaitaan kertomasta muille. Tai Rovio. Älkää vaan kertoko kenellekään että tää on hauska peli. Tai jos H&M lopettaisi kadunvarsimainokset ja postimyyntikuvastot. 

Näkeehän nyt jokainen mitä siellä hampurilaisen välissä on. Ja voi ihan vapaasti tehdä kotonaan ihan just sellaisia hampurilaisia kuin tahtoo. Samanlaisia kuin Hesellä tai sitten erilaisia. Ja ihan jokainen voi käydä katsomassa millätavalla H&M:n vaatteet on ommeltu. Ja sitten tehdä kotona samanlaisen. Tai erilaisen. Ihan joka tapuksessa jotkut kuitenkin osaavat tehdä saman asian itse. Halvemmalla. 

Mä todellakin toivon että joku selittäis mulle tän niin että mäkin ymmärrän, että mistä tässä oikein on kyse..

Mutta niin. Tampereen kädentaitomessut. Mahtava paikka kaikenkaikkiaan, ja aivan ihania tuotteita pullollaan. 

Ja uskottekos tätä; jotkut näytteilleasettajat löytyy ihan facebookistakin! 

Niinkuin nyt vaikka Pisama Design:

Ja Neenuska:

Noita etualalla näkyviä keltaisia rusettimekkoja oli pakko ostaa ihan kaksin kappalein.. :)

Ihania laukkuja; SpoiledRecords ja Roosa B. design:

Ja ihan mielettömän hienoja turkulaisia eläinaiheisia pussukoita Joutomaalta:

-Hanna-Kaisa-